Puhelinmyynnin esto ja suoramarkkinointikielto

Puhelinmyynti on yksi ärsyttävimmistä suoramarkkinoinnin muodoista. Se on niin ärsyttävä, että Helsingin kauppakorkeakoulujen Suoramarkkinointi-instituutin kyselyssä yli 60 prosenttia vastaajista ei halunnut ollenkaan myyntipuheluita. Puhelut koettiin erityisen hankaliksi siksi, että puhelin soi milloin vain – usein sopimattomaan aikaan. Kysely on 2000-luvun alusta, eikä koko Suoramarkkinointi-instituuttia ole enää olemassa, mutta vastaajien kokemuksiin voi yhtyä edelleen.

Onneksi puhelinmyynnin estäminen on suhteellisen vaivatonta.

Puhelinmyynnin esto Robinson-palvelulla

Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto (ASML) on ylläpitänyt Robinsoniksi nimettyä suoramarkkinoinnin rajoituspalvelua 1990-luvulta lähtien. Liiton mukaan lähes kaikki suomalaiset puhelinmyyntiyritykset ovat sen jäseniä ja noudattavat Robinsoniin ilmoitettuja kieltoja. Kielto on voimassa kolme vuotta, ja se välittyy puhelinmyyntiä harjoittaville yrityksille aikaisintaan viikon ja viimeistään kuukauden kuluessa ilmoituksesta.

Voit ottaa Robinson-palvelun käyttöön soittamalla numeroon 0600 13404 arkipäivänä aamukahdeksan ja iltakuuden välillä. Palveluautomaattiin soitetun puhelun hinta on 0,39 euroa minuutilta ja paikallisverkkomaksu, mutta ilmoituksessa ei mene minuuttiakaan.

Puhelinmyynnin esto Suomen Telemarkkinointiliiton palvelulla

ASML:n lisäksi Suomen Telemarkkinointiliitto (STML) ylläpitää omaa puhelinmyynnin rajoituspalveluaan. STML on perustettu nimenomaan välittämään jäsentensä suoramarkkinointikieltoja suoramarkkinointia harjoittaville yrityksille ja valvomaan kieltojen noudattamista. Liitto lupaa, että sen kannattajajäsenten puhelinnumerot poistetaan suoramarkkinointiyritysten suoramarkkinointilistoilta. Suoramarkkinointikiellon laiminlyönnistä liitto reklamoi markkinointiyritystä, ja jos yritystä ei saada millään kuriin, se vie kiellon noudattamatta jättämisen oikeuteen asti.

STML:n palvelu maksaa kuusi euroa vuodessa, joten se on hieman kalliimpi kuin ASML:n Robinson-palvelu. Voit ottaa STML:n palvelun käyttöön lähettämällä viestin ESTO numeroon 173322.

ASML:n ja STML:n palvelut ovat kuluttajille suunnattuja. Yrityksille ei ole olemassa erillistä puhelinmyynnin rajoituspalveluaan, mitä ASML perustelee sillä, että ”yritysten luontaiseen rooliin elinkeinotoiminnan harjoittajina kuulu markkinointiviestinnän vastaanottaminen”. Tietosuojalain mukaan yrityksellä on kuitenkin oikeus kieltää sille suunnattu puhelinmarkkinointi antamalla kielto suoraan soittavalle yritykselle.

Mistä puhelinmyyjät saavat numerot?

Yhteystietojen myynti on liiketoimintaa. Esimerkiksi väestötietojärjestelmää yhdessä maistraattien kanssa ylläpitävä Väestörekisterikeskus myy suomalaisten nimi- ja osoitetietoja monille yrityksille lehtitaloista vakuutusyhtiöihin. Toiminta on kannattavaa, ja se kartuttaa keskuksen varallisuutta miljoonilla euroilla vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2018 Väestörekisterikeskuksen saama voitto henkilötietojen myynnistä oli yhdeksän miljoonaa euroa.

Henkilötietojen myynti on liiketoimintaa myös Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, joka myy nimi- ja osoitetietoja muun muassa autoliikkeille ja katsastuskonttoreille. Lisäksi osa Traficomin ja Väestörekisterikeskuksen asiakkaista myy nimi- ja osoitetietoja eteenpäin omille asiakkailleen. Vaikka ainakaan Väestörekisterikeskus ei välitä puhelinnumeroita, puhelinmyyntiyritykset voivat ostaa kohdennettuja osoitetietoja ja etsiä puhelinnumerot numeropalvelusta.

Suomalaisten henkilötiedoilla käydään kauppaa muutenkin kuin Väestörekisterikeskuksen ja Traficomin kautta, ja puhelinmyyntiyritykset saavat numeroita esimerkiksi eri yritysten asiakasrekistereistä. Omien yhteystietojen luovutusta asiakasrekisteriin voi olla vaikea huomata: puhelinnumeron voi luovuttaa vahingossa samassa yhteydessä, kun hyväksyy esimerkiksi jonkin palvelun tai sovelluksen käyttöehdot.

Voit kieltää nimi- ja osoitetietojesi luovutuksen väestötietojärjestelmästä Suomi.fi-verkkopalvelussa. Voit kieltää myös Liikenne ja viestintävirasto Traficomia luovuttamasta nimi- ja osoitetietojasi ottamalla yhteyttä Traficomiin sähköisesti tai puhelimitse.

Muita vinkkejä puhelinmyynnin estämiseksi

Jos saat puheluita puhelinmyyjiltä vielä senkin jälkeen, kun olet ottanut käyttöösi puhelunmyynnin rajoituspalvelun, voit ilmoittaa kiellosta suoraan puhelinmyyjälle. Voit myös olla yhteydessä joko Suomen Asiakkuusmarkkinointiliittoon tai Suomen Telemarkkinointiliittoon – riippuen siitä, kumman rajoituspalvelua käytät. Jos käytät Suomen Asiakkuusmarkkinointiliiton palvelua, varmista ensin liiton verkkosivuilta, että sinulle soittanut yritys on liiton jäsen.

Voit ilmoittaa puhelinmyyntikiellosta myös kirjallisesti puhelinmyyntiyrityksen verkkosivujen yhteydenottolomakkeella tai lähettämällä yritykselle sähköpostia.

Jos puhelut eivät vieläkään lopu, voit harkita salaisen puhelinnumeron hankkimista.

Tekstiviesti- ja sähköpostimainokset

Tekstiviestimainokset ovat viime vuosina yleistynyt puhelinmarkkinoinnin muoto, joka on puheluita miellyttävämpi ainakin siinä mielessä, että viestit eivät vaadi välitöntä reagointia. Tekstiviestimainoksiin voi olla vastaamatta, eikä niihin välttämättä edes voi vastata. Viestin voi myös poistaa sitä avaamatta ja lukematta.

Tekstiviesti- ja sähköpostimainoksia saa lähettää vain, jos olet nimenomaisesti antanut luvan niiden lähettämiseen esimerkiksi puhelinliittymää hankkiessasi. Lupa on kysyttävä niin, että sen antaminen on ylipäätään mahdollista ymmärtää, eikä niin, että viestien lähettämisestä mainitaan piilevästi sopimusehdoissa. Tässä korostuu kuluttajan aktiivinen rooli luvan antajana. Mainosten lähettäminen ilman suostumustasi on lain rikkomista. Yritykset, joiden asiakas olet, saavat kertoa sinulle omista palveluistaan, mutta näillekin yrityksille voit kuitenkin ilmoittaa, ettet halua vastaanottaa mainoksia.

Sähköpostimainoksissa on yleensä viestin lopussa linkki (esimerkiksi ”Peruuta uutiskirjetilaus”), jota painamalla voit kieltäytyä mainosten vastaanottamisesta. Jos linkkiä ei ole, voit merkitä viestin roskapostiksi, jolloin seuraavat viestit menevät suoraan roskapostikansioosi.

Tilausansat ja muut puhelinmyyntihuijaukset

Tilasitko ilmaisen näytepakkauksen, mutta puhelinmyyntiyritys lähettikin laskun? Jouduitko sidotuksi oletettua pidempään ja kalliimpaan sopimukseen? Tilausansassa kuluttajaa huijataan uskottelemalla, että hän on sitoutunut johonkin, johon hän ei muista sitoutuneensa. Huijausta saatetaan perustella sopimusehtoihin piilotetuilla lauseilla, jotka eivät vastaa sitä, mitä puhelinmyyjä antoi ymmärtää. Tilausansan saattaa kohdata esimerkiksi kosmetiikan tai laihdutus- ja vitamiinivalmisteiden markkinoinnin yhteydessä.

Jos sinua yritetään huijata perusteetonta maksua vaatimalla, ota yhteyttä laskun lähettäneeseen yritykseen kirjallisesti. Usein lyhyt valitus aiheettomasta maksuvaatimuksesta riittää. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on koonnut verkkosivuilleen ohjeita puhelinmyyntihuijauksiin reagoimiseksi.

Viime vuosina on uutisoitu laajalti esimerkiksi paikallisen elokuvateatterin, kaupan tai postin nimissä lähetyistä huijaustekstiviesteistä. Viestit saattavat olla personoituja: Sokoksen nimissä on lähetetty viestejä vastaanottajan nimellä. Erityisesti koronaviruspandemian aiheuttaman ”kotoilubuumin” aikana Matkahuollon ja Postin nimissä lähetetyt huijaustekstiviestit ovat yleistyneet. Viesteissä viitataan esimerkiksi saapuneeseen pakettiin, jonka postimaksut ovat maksamatta. Vastaanottajaa pyydetään siirtymään huijarin verkko-osoitteeseen, jonka avulla pyritään esimerkiksi pankkitunnusten kalasteluun. Jos epäilet Matkahuollolta tai Postilta saamasi viestin aitoutta, älä avaa sen sisältämää verkko-osoitetta. Jos odotat pakettia, seuraa lähetystä Matkahuollon tai Postin omien seurantatyökalujen avulla.